Meton edustajiston kevätkokouksessa Tampereella käytiin vilkasta keskustelua ajankohtaisista kysymyksistä ja niiden vaikutuksista metsäasiantuntijan arkeen. Esiin nousivat erityisesti lintudirektiivi, metsä‑ ja luontotiedon strategia sekä lähestyvät eduskuntavaalit – kaikki teemoja, jotka heijastuvat suoraan jäsentemme työhön.
Lintudirektiivi – ulottuvatko rajoitukset myös metsänhoitotöihin?
Metsälain, luonnonsuojelulain sekä Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmää koskevan lain muutokset ovat tätä kirjoittaessa eduskunnan käsittelyssä. Lakien tullessa voimaan ne tuovat metsien hoitoon ja käyttöön uusia rajoituksia linnuston huomioon ottamiseksi.
Ainespuuta hankkiville yrityksille muutos ei ole mullistava, sillä samankaltaisia ohjeita on noudatettu jo aiemmin. Energiapuuta hankkiville yrityksille tilanne on toinen: puunkorjuu rehevissä lehtipuuvaltaisissa metsissä on kielletty lintujen pesimäaikana, mikä tuo merkittäviä haasteita toimintaan.
Samalla herää aiheellinen kysymys tulevaisuudesta. Ulotetaanko vastaavat rajoitukset myös metsänhoitotöihin? Jo nyt on tahoja, jotka ajavat pesimäaikaisen hakkuun täyskieltoa. Entä taimikonhoito ja nuoren metsän kunnostus tuoreilla kankailla? Jos nämä työt jäävät tekemättä, vaikutukset näkyvät nopeasti: hoitamattomien metsien määrä kasvaa ja alan yrityksissä edessä voivat olla pitkät lomautusjaksot.
Tekoäly muuttaa työtä – asiantuntijuus ei katoa
Tekoäly ja digitaaliset ratkaisut muokkaavat metsäasiantuntijan työtä vauhdilla. Kaukokartoitus, automaattinen kuvantulkinta ja ennakoivat mallit tuovat tehokkuutta ja avaavat uusia mahdollisuuksia metsä‑ ja luontotiedon tuottamiseen.
Kehityksessä on paljon hyvää. Tekoäly voi toimia merkittävänä tukena asiantuntijatyössä esimerkiksi alustavien rajausten, analyysien ja tiedon yhdistämisessä. Kestävän kehityksen edellytyksenä on kuitenkin se, että vastuun ja vaativuuden kasvaessa teknologian rinnalla säilyy ihminen – laadunvarmistaja, tulkitsija ja kokonaisuuden ymmärtäjä.
Metsä ei hoida itse itseään
Suomalainen metsä ei hoida itse itseään. Metsän takana on aina ihminen – ja usein vuosikymmenten osaaminen. Sääntelyn kiristyessä ja teknologian kehittyessä metsäasiantuntijan työn merkitys ei vähene, vaan kasvaa.
Hyvää kesää!
Stefan Borgman, puheenjohtaja
