Tänään 20. toukokuuta vietetään YK:n Maailman mehiläispäivää. Mehiläiset tuottavat herkullista ja terveellistä hunajaa, siitepölyä sekä vahaa – kaikki puhtaita luonnontuotteita.
Mehiläiset ovat välttämättömiä monien kasvien pölytykselle ja sen vuoksi ruuantuotannolle. Osa kasveista tarvitsee sadon tuotantoon pölytyksen – osa kasveista tuottaa sadon ilman pölytystäkin, mutta pölytys moninkertaistaa sadon määrän.
Lämmin kiitos siis mehiläisille ja muille pölyttäjille!
Avohakkuulla kasvaa metsävadelma ja horsma
Tiesitkö, että hakkuuaukoilla kasvavat metsävadelma ja horsma ovat Suomen hunajantuotannon tärkeimpiä pääsatokasveja apilan ohella? Kun ne kukkivat, keräävät mehiläiset niistä valtavasti mettä, jonka ne muuttavat hunajaksi.
Vadelma (Rubus idaeus) viihtyy erinomaisesti avohakkuualueilla. Avohakkuu luo vadelmalle ihanteelliset olosuhteet, sillä se tarvitsee runsaasti valoa eikä siedä hyvin puiden varjostusta. Yleensä noin 3–5 vuoden kuluttua avohakkuusta vadelmasato on parhaimmillaan. Vadelmien marjoista nauttivat niin monet lintulajit, oravat kuin ihminenkin.
Tutkimusten mukaan ilman pölytystä suuri osa kukista ei kehittyisi marjoiksi ja niiden koko jäisi paljon pienemmäksi. Pölyttäjien työ kasvattaa sekä vadelmasadon laatua että määrää huomattavasti. Vadelma kuuluu kauppayrtteihin.
Maitohorsma (Chamaenerion angustifolium ) on herkkua hirvieläimille, jäniksille – mutta myös ihmisille. Sen lehdissä on runsaasti C-vitamiinia ja sitä käytetään ruuaksi monin tavoin: nuoria lehdettömiä versoja voi silputa salaattiin tai ne voi valmistaa ruuaksi parsan tapaan. Maitohorsma kuuluu kauppayrtteihin.
Vadelman kukinta-aika on yleensä kesä-heinäkuun vaihteessa, satokausi heinä-elokuussa. Maitohorsma kukkii kesä-elokuussa.
Lue lisää YK:n Maailman mehiläispäivästä:
